Toivon, että voisin pysäyttää ajan. Tarvitsen lisää aikaa valmistautumiseen. En osaa espanjaa, enkä tunne perhettäni tarpeeksi. Edessä on tulossa niin suuria muutoksia, etten edes pysty ymmärtämään niitä. Haluan olla valmis ennen sitä.
En koskaan tule olemaan valmis.
Jos pystyisin pysäyttämään ajan, jäisin junnaamaan näihin päiviin, odotukseen, jännitykseen ja pelonsekaiseen toivoon. Vaihto on väistämättä edessä, ja vaikka minusta tuntuukin siltä, että päivät vain sujahtavat ohitseni ennen kuin ehdin saada kaiken tarvittavan valmiiksi, alan vähitellen olla valmis. Minun on pakko olla.
Veikkaan, että ymmärrän koko tilanteen vasta Meksikossa, ennemmin tai myöhemmin.
Mielialani vaihtoa kohtaan vaihtelevat kuin naisen mieli kuukautisten aikaan. Kai mulla sitten on jotkin henkiset kuukautiset menossa tämän asian suhteen. Tunnen olevani täysin hullu, kun olen lähdössä, mutta jollain tasolla se on myös täysin loogista. Näinhän sen piti mennäkin. Näin sen kuuluukin olla.
Tällä hetkellä minusta tuntuu, että edessä on tulossa helvetinmoista kyytiä.
Toivottavasti se on sen arvoista.
Wau. Tää oli just niinku mun päästä.
VastaaPoistaSulla on tosi hyviä kirjotuksia täällä, ja huomaa että oot oikeesti miettiny asioita. Sun kirjotukset pannee kyllä miettimää ommaaki tilannetta. Jatka samaan malliin! <3
VastaaPoista