perjantai 30. syyskuuta 2011

Kaikki kuolee aikanaan

Kyllähän minä sen tiesin, mutta oli sitä vaikea ymmärtää. Ei ollut enää hirveää ulinaa ja hännänheilutusta, kun tulin mummolaan. maalle. Mummo laittoi viestiä 14.9 että ´Tänä aamuna Hessu ei päässyt enää ylös pediltään, joten veimme sen eläinlääkärille, joka nukutti Hessun ikiuneen`. Emme puhuneet Hessusta koko iltana.
    Heti mummolaan tultuamme mentiin lämmittämään saunaa. Laitettiin kynttilöitä kaikkialle. pieniä tuikkuja kaikkialla pimeyden keskellä. Laiturille yksi ja saunaan toinen. Piti opetella käyttämään öljylyhtyä. Mentiin saunaan.                            
  Mummo heittää löylyä. Kiuas suhisee. Ikkunalasi huurustuu. sitä on kiva seurata. "mennäänkkö uimaan?" Pitihän sitä sitten mennä. Viimestä kertaa tänä vuonna. Me mennään ulos. Siellä on viileää, mutten tunne sitä, koska olen itse niin kuuma. Kävelen laituria pitkin rannalle. Lankut tuntuvat liukkailta ja kylmiltä jalkojeni alla. Istun kivelle, joka pitää laituria pystyssä. Se on jäätävä. Ojennan jalkani suoraksi ja kosketan kantapäälläni veden pintaan. Veteen piirtyy ympyrä. "No, menetkös sinä?" Pakkokait se on. Astun veteen. Seison siinä hetken liian pitkään, enkä pysty enää menemään veteen. Mun jalat ja perse on ihan jäässä. Mummo ui jo. Enempiä ajattelematta sukellan itsekkin. Vesi on kylmää. Nopeasti pulahdettuani kipitän saunaan ja otan kunnon löylyt. Jaloissa väreilee  jokin. Ehkä se on veri, joka kiertää. Ajatus hymyilyttää.
    Istun taas kivellä ja mietin sitä ihanaa oloa äskeisen uimisen jälkeen. Yritän suostutella itseäni veteen. Viimein pulahdan. Tällä kertaa minulla ei ole kiire löylyyn, vaan jään istumaan ulos. Aurinko piirtää punaisen viivan horisonttiin. Luomuapelsiinimehu maistuu hyvältä. Tuuli pyörittää koivunlehteä kasvojeni edessä. Radioista kuuluu halleluja. Alkaa tulla jo vähän kylmä. Menen saunaan.
   Illan hiljaisuudessa me kävellään takaisin talolle, pellon poikki. pikkuinen lyhty kädessä.

istuappa siinä ja kuunnella maailmaa.

torstai 8. syyskuuta 2011

kesänn muisto

löytypä tuolta vielä täämmönenkin. kesällä laiturilla saaressa. yritettiin saaha meistä kunnollista materiaalia, mutta se meni vähän pelleilyksi... oli kuitenki hauskaa. ja kokko pallaa tuolla meijjän vieressä

Torrniosta. koko paikka oli täynnä pieniä lyhtyjä. oli nattia

Tärähtänyt sekopää

Linnanmäeltä.
C.Katri Knuuttila