Nälkäpeli

Haha. empä oo ennen arvostellu leffaa, mutta koitetaampa, kun sen kerran kävin kattelemassa.

Siis kyseessä on dystopinen kuva tulevaisuuden maailmasta, missä nykyisen maailman raunioista on kasvanut paikka, missä nallekarkit eivät menneet tasan: yksi kansa hallitsee kahtatoista muuta. Yksillä on kaikki ja lopuilla ei mitään. Joka vuosi valitaan jokaiselta sektorilta yksi tyttö ja poika nälkäpeliin. Pelin perimmäinen juoni on tappaa kaikki muut. Peli on luotu muistutukseksi ja uhkaksi kauan sitten kapinoille alamaisille. Katnis uhrautuu vapaaehtoiseksi pikkusiskonsa puolesta,  jolle hän lupaa voittaa. Toiseksi tribuutiksi heidän sektoriltaan valitaan Peeta, joka väittää rakastavansa Katnisia. Rakkaustarinasta tulee heidän valttikorttinsa sponsoreihin.

Leffa oli aika lailla erilainen kuin kirja, ja kuitenkin samalla niin samanlainen. Erikoista kyllä, tarina aukesi paremmin leffana. Ihan onnistunut siis. Päähenkilöt olin kuvitellut aivan erilaisiksi, Katnisia lukuun ottamatta. Vaikka siinä kuoli paljon ihmisiä ei mua ällöttänyt kertaakaan. Ne kuoli niin siististi. Kun Rue kuoli, siis Katnisin liittolainen alko poika mun vieressä nyyhkyttää. Katoin sitä ihan huuli pyöreenä. Vaatii nimittäin aikamoista pokkaa märsätä julkisesti kavereitten nähden.

seinäkiipeilyä

Oltiin Jenitan kanssa kiipeilemässä taas vaihteeksi. Tulipa siinä kerrankin räpsittyä pari kuvaakin. Huom. nää on tosi räpsyjä. ja ne on ihan tärähtäneitä, kun paska kamera, eikä suostu tarkentamaan, kun kohde liikkuu, mutta eipä mulla ollu parempiakaan tähän hätään. Syyttäkäämme siis "hirmuista" vauhtiani paskasta laadusta.

Kiipeilyssä yksi parhaista asioista on reitin salitseminen. Kun roikut siellä jossain kolmen metrin korkeudessa pikkurillis varassa ei ole paljon aikaa miettiä, että mistäköhän sitä ottais kiinni. Jos jäät siihen haikailemaan huomaa aika nopeasti olevansa taas narun varassa, kun ei jaksa. Sen olen huomannut monesti, mutta siltikin otan liian vaikeita reittejä, joita en sitten pääsekkään. Oon tullu melkein huipulta alas kesken matkan ihan liian monta kertaa.

 Seinällä kiipeeminen on paljon järjenperäisempää, kuin puissa, tai jossain sellaisessa. Siin sä suunnittelet ja ajattelet kiivetessäs. Puissa menee aikalailla vaan vaiston varassa. Ja siellä saattaakin istahtaa oksalle ihmettelemään. 

Luonnossa ihaninta on, kun istut korkeimalla olevalle oksalle puun latvaan onnistuneen kiipeämisen jälkeen. Tuuli tuntuu kivasti kasvoilla ja heiluttaa hiuksia. Siinä vaan kattelet maisemia auringon laskiessa. napit korvissa ja hyvää musiikkia, tai sitten ihan vaan hiljaisuutta kuunnellen. Näköalat puusta on kyllä paljon makoisammat, kuin kiipeilyseinän huopulta. Eipä sinne pahemmin jäädä mitään kattelemaankaan. tullaan vaan selkä edellä ilmassa alaspäin.(siitäpä muulla ei olekkaan kuvaa, mutta sä istut sen narun varassa ja varmistaja laskee sut alas)

tet SPR

Taukojees.

Tuossa työssä ei ollut paljon mitään huomioitavaa. Puhdistin tulevia tuotteita ja lajittelin niitä myyntipöydille, minkä jälkeen iskin ne myyntiin kauniisti. Ei paljon mitään erikoista. Paitsi se, että se oli tylsää. TYYYLSÄÄÄ

Kodinetsintätalkoot

Se on tunne, fiilis turvasta,

fiilis hyväksynnästä

ja omasta itsestään.

Kun kotoaan pois lähtee

sitä kaipaamaan jää

ei ole mitään ikävöidä tarvinnut

en siis sitä ole vielä löytänyt.

Olen vieläkin turisti omalla maallani.

Huomenna on jo myöhäistä

elää tämä päivä.

Ole siit kiitolline,

joku voi olla sulle kateelline

Tee sitä, mitä haluat ettei harmita,

kun huomaat haaskaavasi aikaas mässäilemällä

ja tiimalasin pohja häämöttää.

Ettei tarvitse vuosien päästä ihmetellä,

että mihin ne vuodet on kuluneet

Joka hetki voi olla se viimeinen

ja jokainen haluaa sen olevan ikimuistoinen.

Käytä aikaas, kun sitä vielä on

se ei ole biitti loppumaton.

Lopulta menee patterit

tai joku vääntää viisarit.

Olenko eksyksissä,

jos en välitä tippaakaan

siitä, missä olen.

Olenko eksyksissä,

jos ei ole paikkaa,

mistä voisin eksyä.

Olenko eksyksissä,

jos kukaan ei etsi minua.

Veri virtaa valtoimenaan.

On joku valmis ilakoimaan.

Veden pinnalta peilikuva tyynen rauhallinen.

Hyvää musiikkia ja kynttiläillallinen.

Ennen kuin toivot, että elämäsi olisi ruusuilla tanssimista

muista, että ruusuissa on piikkejä.