lauantai 31. maaliskuuta 2012

Nälkäpeli

Haha. empä oo ennen arvostellu leffaa, mutta koitetaampa, kun sen kerran kävin kattelemassa.

Siis kyseessä on dystopinen kuva tulevaisuuden maailmasta, missä nykyisen maailman raunioista on kasvanut paikka, missä nallekarkit eivät menneet tasan: yksi kansa hallitsee kahtatoista muuta. Yksillä on kaikki ja lopuilla ei mitään. Joka vuosi valitaan jokaiselta sektorilta yksi tyttö ja poika nälkäpeliin. Pelin perimmäinen juoni on tappaa kaikki muut. Peli on luotu muistutukseksi ja uhkaksi kauan sitten kapinoille alamaisille. Katnis uhrautuu vapaaehtoiseksi pikkusiskonsa puolesta,  jolle hän lupaa voittaa. Toiseksi tribuutiksi heidän sektoriltaan valitaan Peeta, joka väittää rakastavansa Katnisia. Rakkaustarinasta tulee heidän valttikorttinsa sponsoreihin.

Leffa oli aika lailla erilainen kuin kirja, ja kuitenkin samalla niin samanlainen. Erikoista kyllä, tarina aukesi paremmin leffana. Ihan onnistunut siis. Päähenkilöt olin kuvitellut aivan erilaisiksi, Katnisia lukuun ottamatta. Vaikka siinä kuoli paljon ihmisiä ei mua ällöttänyt kertaakaan. Ne kuoli niin siististi. Kun Rue kuoli, siis Katnisin liittolainen alko poika mun vieressä nyyhkyttää. Katoin sitä ihan huuli pyöreenä. Vaatii nimittäin aikamoista pokkaa märsätä julkisesti kavereitten nähden.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti