Käärmeiden kuningas

Meidän koulu on sen verran liian pieni, että meidän luokka on ens vuonna aulassa. Ollaan siis ysiluokka käytävällä. Aulasta näkee ikkunoiden kautta taito- ja taideaineluokkiin. Jotta pirpanoitten katseet ja naureskelut ei häiritte meitä päätettii maalata ne. Suunnittelin pari vaihtohtoa, ja muuthan oli siinä ajassa jo ehtiny varaamaan omat ikkunansa. Anoin itselleni yhen ikkunan, mitä ei ois tarttenu maalata. Antohan ne sitte nurkkaikkunan, joka ei näy minnekkää. Saimpahan ainaki maalata rauhassa.

Ensin piirsin lohikäärmeen lasin oikeelle puolelle. Se piti maalata toiselle puolelle "väärinpäin", jottei se tuhriintuis. Ekana päivänä sain turvan ja lieskat tehtyä. Toisena päivänä loput lohikäärmeestä.

Toisen päivän vahingot. Meni vähän teinipeileilyksi. 

Eiksoo ihana farkkutakki. Toritapahtumasta taisin hommata.

En yltäny ylös asti, joten sain tikkaat avuksi. Kun rupesin siirtämään niitä tajusin liian myöhään, että olin jättäny  tikkaiden  päälle mustan maalin. Sehän lensi sieltä oikeen komeessa kaaressa. Tuho oli kamalampi, kuin miltä näyttää, sillä sehän levis. Koko purkin sisältö oli siinä ja se oli suhteellisen täysi purkki.

Pete, joka oli tullu kattomaan, että miten menee autto onneks mua. Minä siellä konttasin, mutta se toi paperia ja vettä. Sain sen onneks siivottua ja pääsin maalaamaan. Yliajalle meni, mutta oli sen arvosta.

Avaruutta maalatessa kuviksenopettaja tuli valittamaan, että me ollaan käytetty SEN maalit. ja että SILLÄ oli menny satoja euroja meidän maalailuihin. ja se olis halunnu vaan pyyhkiä ne pois. Kaikki. Mutteihän ne sen omia maaleja ole, ja noi oli koulun ikkunat. sitäpaitsi noi maalit lähtee kyllä pois, jos vähän hinkkaa. Sen käskystä piti kuitenki vaihtaa maalit paskoihin maaleihin. Näky selvästi läpi, vaikka oli viis kerrosta päällekkäin, eikä ne etes ollu vesiliukosia, vaikka se niin väitti. Lopullisetkin pinnan rippeet meni, kun juoksevampi maali päätti tippua mun lohikäärmeen läpi. Sen näkeekin tosta, vaikka yritin paikkailla. Hain akryllimaaleja ja maalasin avaruuden loppuun.

Ite en ois älynny/jtn. kirjottaa omaa nimeeni siihen, muttakun kaikki muutkin teki niin päätin minäki. nimenionkyllä nätti, eikä mittään selvää saa.

Kuva lasin toiselta puolelta. Ihan eri näkönen, kun maalasin sen tota toista puolta palvelevaksi. Oli aika haastavaa, kun piti miettiä, että missä vaiheessa laittaa korostukset ja varjot ja missä järjestyksessa maalaa-

Kolmannen päivän lopussa. Mulla oli maalia otassa, hiuksissa, poskessa, huulissa, farkuissa, käsissä .....

Kädet pesun jälkeen. Jos ton maalin haluaa pois saa samantien amputoida koko käden.