Eilen yöllä heräsin painajaiseen, joka tuntu niin todelta, että ihmettelin vielä eläväni. Siinä unessa hautasin itteni elävältä. myötätunnosta ja elämän epäreiluudesta. Rupesin piirtämään, ja vähän kaikkea tuli. kaikki tän postauksen lyijykynäpiirrokset oon tehny eilen yöllä ulos katsellessani auringonlle tervetuloa toivottaessani.
Lopputulos. Yhtäputkeen tein. 7h meni. 8-15.
Oli vaikeempi maalata, kuin piirtää luijjykynällä. Siinä kun piti ajatella taas väärinpäin, että ensin piirsi keskustan, vaikka sen yleensä tekee viimeisten joukossa.
Tosson itseasiassa eilisestä jalkapallopelistä meijjän koululta. Ylöspäin menevä puskee palloa rintakehällä, alaspäin menevä on sama, mutta siivet/kädet eri asennossa ja väärinpäin, maassa makaava on maalivahdista, joka syöksyy pallon perään. on nättiä tuo jalkapallo.
Ylöspäin menevästä tulikin lintu.
Alaspäin menevä oli vaikea. Piti vähän fuskata, kun en tuota siihen suoralta kädeltä osannu luonnostella. Piirsin sen ensin paperille oikeinpäin, käänsin paperin ja kiinnitin sen lasin toiselle puolelle. Siitä lasin läpi kopasin sen luonnostelmaan.
Minä vähän vajaa maalasin koko homman taustoineen kaikkineen, ennenkuin nimeni sinne tökkäsin, tooosi nätisti sen sinne yritin laittaa -.-
Koko homma maalarin puolelta. Maalasin tän tältä puolelta, mutta maalaus näkyy toiselta puolelta. Silmä näyttää paremmalta tällä puolella. Damn
Kauneuden kiertokulku. On raakaa ja niin nättiä, että....
Dropsit sille, joka löytää tästä maalauksesta kirjotusta muualtakin, kuin oma nimeni.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti