Jenita ylitti ittensä. Oon ylpee siitä. Se raahas ittensä kattelemaan pieniä ihmisiä. Real-life-BigBrother. Soitettii sieltä Jennille, että katelkaas korkeuksiin, kun meillä on tällanen Up kohti korkeuksia-hommailu täällä meneillään. Se rupes huutaa keskel rotuaarii: "MITÄÄ VITTUA". Muutki tuli ihmettelee. Heiluteltii, ku kuninkaalliset. Aurinko oli korkeella ja mulla kamalan kuuma.
Jouduin taasen lähtee ihan liian aikasin, mutta tällä kertaa ihan yliaikasin, kun olin kuulemma rikkonu meijjän seinän ja porukat rages siitä. no naarmuhan siellä oli. Loppuilta meni siinä seinää tuijotellessa.
Jenita meinasi, että me tehtäisiin joku video. Mulla meni heti sormi suuhun. Enhän mä osaa niin hyvin, että siitä mitään videoo tulis. Nolaisin sillä vaan itteni ja voi ei ja voi ei. Muttam jos niitä harjotelis, niin saattasihän sille kasetille jotain hyvää materiaalia saada. Yks idea ois kuvata ihmisten ilmeitä, kun ne näkee meijjät pomppimassa tuolla jossain. Ne ilmeet on näkemisen arvosia <3 ja sitte voitais ottaa kuvaa talon katolta. auringonlaskusta ja ihmisistä, jotka ei tiedä mitään, kuka niitten yläpuolella kävelee. Oon kyllä vieläkin sitä mieltä, että o`ou. o`ou. o`ou :O
Se fiilis on vaan jotain niin kaunista, ettei sitä pysty sanoin kuvata. Katselet ihmisten yli horisonttiin, eikä kukaan näe sinua. Olet sen maailman hallitsija, eikä kukaan tiedä sitä. Kaikki keskittyvät omiin asioihinsa. Sut olis todella helppo nähdä, jos joku vaan haluaisi, tai vaan viitsisi katsella ylöspäin. Mutta ei. minun annetaan olla rauhassa omassa pikku piilopaikassani, jossa olen maailman herra. Se on koti.
Illalla nukuttaa hyvin, kun on päivällä ollut ahkerana koulussa ja siivonnut. Illalla mennyt salille ja pomppinut pitkin seiniä :DDD
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti