Oletko nähnyt tielle sammuneita teinejä. Voin luvata, että näet, jos vähän aukaiset silmiäsi ja katsot muutakin, kuin vain omaa napaasi. Noin kahdeksan aikaan illalla tyypit alkaa kaatuilla ja huojua. Jotkut ovat ihan tiltissä jo silloin. Seuraavana päivänä muistikuvat on ihan delete. Aamulla, tai pikemminkin päivällä, kun humalahuuruiset nuoret pääsevät tähän maailmaan alkaa vessassa ravaaminen. Luulen, että ole aika paska tyyppi, jos paras ystäväs on vessanpytty. Voit halailla sitä ihan rauhassa vaikka joka aamu, mutta minä halailen mielummin oikeita ystäviä.
Haluan muistaa eilisen. Nlointa, mitä tiedän on kännäillä yhtenä iltana ja kysellä siitä seuraavana päivänä kavereilta, kun ei itse muista. Kyllä sitten nolottaa, kun kuulee, mitä on tullut tehtyä. Ja taas illalla mennään vähän kaljottelemaan kavereiden kanssa. Mielestäni tämä on päivien tuhlaamista. Jossain vaiheessa viaton kaljottelu muuttuu jokahetkiseksi pullon kaipaamiseksi. Jos ei siinä vaiheessa ala hälytyskellot soida, niin:"Iteppähän oot valintas tehny".
Mistä se kaljottelun kulttuuri periytyy? Ei ihmisen perustarpeisiin kuulu alkoholi, tupakka ja huumeet. Eihän me tiedetä olevamme alastikkaan, ennenkuin sen meille kerrotaan. Kun painajaisesta herännyt lapsi tulee olohuoneeseen, jossa vanhemmat "ovat vähän kaljotelleet", saattaa pahempi painajainen olla tämä maailma.
On se jännä, kun jo näin nuorena täytyy alkaa pilata tulevaisuuttaan
olen sanaton,tekstisi on henkeäsalpaavaa
VastaaPoista