Emppu + katto = pelkoa !!!

Portaat ei tuntuneet loppuvan millään. Onneksi. Halusin korkealle. Huipulle. Emppu kipittää perässä. Se ei ole katsonut vielä ulos. Tajuaakohan se, kuinka korkealla se on. Portaat loppuvat. Edessä on vain ikkuna, jonka toisella puolella on katto. Siitä ulos ja laidalle pällistelemään. Haa. tikapuut! Sinne siis, kerta pääsee vieläkin korkeammalle. Mun pitää pitää tikkaita paikallaan Empulle. Kun se pääsee samalle tasolle mun kanssa se rojahtaa siihen makaamaan, ja vakuuttaa, ettei aijjo nousta seisomaan. Se kattoo mua silmät selällään, kun seison reunalla. Raukalla melkein paskat housussa.

Se ei liikkunu tosta senttiäkään kymmeneen minuuttiin. Kyllä se sitte vähä rohkastu ja nous jopa seisomaan

Meän niin ihana koulu, että ihan hävettää. Jepsan, ei oo paljon kehumista. Tänään mä muuten onistuin kiipeemään meidän luokan ikkunasta alas ränniä pitkin. Meän luokka on 2-kerroksessa. Empä siinä pahemmin tajunnu, että kiipeilin siinä just opettajanhuoneen edessä, joten jotain kivaa niillä on mulle varmasti luvassa. Sen ikkunan ne ruuvasi jokiinni ihan lopullisesti.

Katoskun sekin ihan rohkastu

Päätin siinä kiivetä nostokurkeen. tossa on se talo, jonka päällä äsken maattiin. Sieltä pois tullessa mun piti ylläriylläri pitää tikkaita Empulle, kun se ei ois muuten uskaltanu tulla.

ajtelkaas, toi on mäki. aika isokin sellainen. Tuolt päältä se näytti ihan kemmasen pieneltä. niinku ois vaa joku aukio, tai jotaan. en ymmärrä

Emppu ei lähteny matkaan, mutta oli se hengessä melekeen mukana. siellä se puhuu kännykkään.

Tyksin täst kuvasta, vaikka ite sanonki. Tota pitkin käveleskelin siinä ja voin sanoo, että käväsi mielessä epäillä, että se ohut metalli-ritilä vois pettää alta. Siellä kun oli vielä jotain reikiä siinä ritilökössä, jotka oli peitetty vanerilevyllä. että HUHHUHH

Sinä se on koko komeudessaan. Mä keikuin tuolla, missä tuo kyltti roikkuu. Sen ritilän päällä tosin. en siis tuolla kyltin päällä. en mä niin hullu ole

Mehän keksittiin vielä, että olis tosi söpöä, jos mentäis istuu tonne kauhaan. Emppumeni ekaks. Siinä kesti. Otin miljoona kuvaa sillä aikaa. Lopulta se pääs tonne ja alko ihmettelemään, että miten se pääsee sieltä alas.  Ei se millään hypätä uskaltanu, vaikka matkaa oli alle puoltoista metriä ja alla hiekkaa.

"Hoiiii. tuolla on tikapuut. tuo ne mulle, niin mä pääsen täältä alas"

Oottaa onnellisena, kun sen ei tartte hypätä.

Ja niin se sitte tuli alas. 

Pitihän mun noitakin pitää kiinni, ettei ne vaan pääsis lipeemään mitenkään. 

Minä oikein smuutisti siinä.

Ja näin sieltä hypätään. 

Emppu ota mallia, niin seuraavalla kerralla jopa hyppäät sieltä alas.